Siitä huolimatta pysyn tolkuissani, älä huoli. Kuten varmasti tiedät olen hyvästellyt Vuorikadun haciendat nyt lopullisesti ja siirrän touhuni sinun entiseen soppeesi, "Torvaniin" Se on minusta aika ihanaa, kotoisaa ja turvallista. Siskosi sai uuden sirkusvaunun johon muuttaa. Ollaanhan me vähän hullunkurinen sakki, aina oltu.
Annan verkkolehdestä Janna Nousiainen kävi tekemässä ihanan haastattelun "tästä kaikesta"
Vaikka olen kirjoittanut tätä blogia ja tullut tarvittaessa aiheen kanssa ulos kaapista, olen silti se joka useammin olisi vain hiljaa. Siksi vähän jännitin etukäteen, mutta aivan turhaan. Juttu oli lämminhenkinen ja itse haastatteluhetki tuntui niin luontevalta että minulle ominaiseen tapaan taisin pälistä ja pölistä ja antaa virran vähän viedä.
Nyt päätän taas antaa virran viedä, lopetan tämän blogin kirjoittamisen.
Kirjoittaminen oli alusta alkaen yksi vahvimmista keinoistani selviytyä, elinehto. Olisin halunut juosta tuskassani kalliolta alas, mutta päätinkin avata koneen ja kirjoittaa. Kuulostaa hurjalta, mutta niin totta.
Olen niin kiitollinen kaikista viesteistä joita sain liittyen tähän blogiin. En ollutkaan maailman yksinäisin ja surullisin äiti, vaan minulla oli tukijoita ja kanssakulkijoita.
Kiitos, kiitos, kiitos
Mitä tilalle?
Rauhaa, hiljaisuutta, yhteyksiä yläkertaan ja itseeni.
Aloitetaan sillä.
Voikaa hyvin <3
Terveisin Riikka
Kiitos näistä teksteistä, toivottavasti näihin saa palata edelleen aina ajoittain kun siltä tuntuu. Valoa ja rauhaa sinne <3
VastaaPoista